Finnsementti

Tapaturmaton vuosi – askel oikeaan suuntaan

Finnsementin tehtailla tuli keväällä kokonainen vuosi täyteen ilman ainuttakaan poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Turvallisuuden parantamistyö kuitenkin jatkuu, jotta myös läheltä piti -tapaukset saadaan eliminoiduksi.

Finnsementin konttoreilla ja tehtailla jännitettiin huhtikuun alussa, selvitäänkö kokonainen vuosi ilman yhtään sairaspoissaoloon johtavaa tapaturmaa. Elettiin viime päiviä vuosihuoltojaksosta, jolloin Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla työskenteli runsaasti myös aliurakoitsijoita eri maista. Vuosihuolto sujui mainiosti myös työturvallisuuden näkökulmasta.

– Olemme tyytyväisiä, että työturvallisuus on edelleen parantunut. Tekemistä on vielä siinä, miten saada myös lievät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet entistä harvinaisemmiksi. Läheltä piti -tapauksia oli kevään 2014 ja 2015 välillä kuusi kappaletta. Se ei ole huono tulos, muttei vielä riitä meille, Finnsementin työsuojelupäällikkö Risto Savelius toteaa.

Savelius korostaa läheltä piti -tapausten perusteellisen analysoinnin tärkeyttä – toisaalta peittelemättä tyytyväisyyttään lähes kymmenen vuoden aikana havaitsemaansa selkeään kehitykseen. Työturvallisuuden merkitys sementtialalla oli toki tiedostettu huomattavasti aikaisemmin, mutta vuonna 2007 alkoivat entistä tietoisemmat satsaukset havaittuihin kehittämiskohteisiin. Konkreettisia toimenpiteitä sen jälkeen ovat olleet koko henkilöstöä koskevat työturvallisuuskoulutukset ja kasvaneet investoinnit työturvallisuutta parantaviin rakenteisiin.

– Kaikkia koskeva työturvallisuuskoulutuksen minimimäärä on 12 tuntia. Vielä tärkeämpänä pidän kuitenkin oikeaa asennetta. Tällaisten asioiden omaksuminen ei käy käden käänteessä, lähes kymmenen vuotta se on meilläkin vienyt. Työ luonnollisesti jatkuu edelleen, Savelius sanoo.

Asenteella iso rooli

Lappeenrannan tehtaanjohtaja Jussi Puustinen muistuttaa siitä, että työturvallisuuden tasoon vaikuttaa myös se, miten työympäristöstä on huolehdittu. Jos oman työpisteen ympäristö on siisti ja järjestyksessä, se vaikuttaa myös omaan haluun vaalia vastaavia asioita.

– Kun työympäristön pitäminen kunnossa on noteerattu tärkeäksi, kynnys raportoida poikkeamista on mahdollisimman matala. Olemme pyrkineet motivoimaan kaikkia tekemään havaintoja ja aloitteita pienistäkin turvallisuuteen vaikuttavista seikoista – ja mielestäni onnistuneet siinä kohtuullisesti, Puustinen toteaa.

Paraisten sementtitehtaalla satsaukset työturvallisuuteen ovat niinikään lisääntyneet vajaat kymmenen vuotta sitten. Korkealla työskentely ja melu ovat olleet tarkan huomion kohteena jo vuosikymmenet, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana työturvallisuuden kohentamisen keinovalikoima on laajentunut asenteiden kasvattamiseen.

– Alkuun oli sovellettava myös sanktioita, kunnes jokaisen halu vaikuttaa myös itse työturvallisuutensa edellytyksiin on saanut enemmän jalansijaa. Nyt asenneilmapiiri on oikeansuuntainen, toteaa Finnsementin Paraisten tehtaanjohtaja Stefan Lindfors. Hän pitää oleellisena myös emoyhtiö CRH:n aktiivista panosta työturvallisuuden kohentamisessa.

Se on ilmennyt budjetoituina summina koulutukseen ja työturvallisuutta parantaviin rakenteisiin. Näiden kotimaisten ja kansainvälisten toimenpiteiden tuloksena tapaturmataajuus Finnsementin tehtailla on nykyään poikkeuksellisen hyvällä tasolla: keskimäärin kaksi tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

– Sementtituotannon turvallisuudessa Suomi on ainakin yhtä hyvällä tasolla kuin Ruotsi, jota voinee pitää suhteellisesti edistyneenä maana esimerkiksi rakennustyömaiden turvallisuudessa. Jos verrataan lukujamme muihin teollisuudenaloihin Suomessa, tämäkin vertailu osoittaa meidän pärjänneen viime aikoina erinomaisesti, Lindfors sanoo.

Turvallisuus on myös kulttuurista kiinni

Finnsementin toimitusjohtaja Kalervo Matikainen näkee sementtialan työturvallisuuden olevan riippuvainen sekä yrityksen että sen kotimaan turvallisuuskulttuurista.

– Johdon roolin näen niin, että pitämällä työturvallisuusasiat jatkuvasti esillä ja viittaamalla niihin säännöllisesti, pysyy asian tärkeys mielissä. Lisäksi on tärkeää, että jokainen ottaa turvallisuudestaan myös itsenäistä vastuuta, hän painottaa.

Finnsementin emoyhtiön CRH:n aktiivisen roolin Matikainen näkee niin ikään tärkeänä, huomattavasti tärkeämpänä kuin sementtialan kansainvälisten järjestöjen roolin. Kansainvälinen konserni voi hänen mukaansa siirtää tehokkaasti parhaita turvallisuuskäytäntöjään omiin tuotantolaitoksiinsa myös niissä maissa, joiden perinteinen työturvallisuuskulttuuri ei ole parhaasta päästä.

– Koko alaa globaalisti tarkastellen esimerkiksi Kiinan runsas sementtiteollisuus ei ole työturvallisuudeltaan keskimääräisesti länsimaisella tasolla. Toisaalta sielläkin on yrityksiä, joiden turvallisuus on korkealla tasolla, Matikainen toteaa.

Finnsementin tehtaiden hyvästä työturvallisuuden tasosta Kalervo Matikainen on luonnollisesti ilahtunut. Erityisen hyvänä saavutuksena hän pitää sitä, että huhtikuussa päättynyt vuosihuoltojakso sujui ilman tapaturmia sekä Paraisilla että Lappeenrannassa.

– Vuosihuoltojen aikana tehtaillamme työskentelee omien työntekijöidemme lisäksi toista sataa kunnossapidon aliurakoitsijoiden työntekijää. Turvallisuutta koskevien viestien perillemeno on tuolloin erityinen haaste, myös siksi, että viestit on välitettävä useilla eri kielillä.

Teksti: Vesa Tompuri
Kuvat: Pasi Leino, Janne Vehviläinen

Stefan Lindfors ja Kalervo Matikainen pitävät emoyhtiö CRH:n aktiivista panostusta työturvallisuuteen merkittävänä.

Finnsementti on ainoa suomalainen sementinvalmistaja. Meillä on 100 vuoden kokemus sementin valmistuksesta. Finnsementti on tasalaatuisen sementin valmistuksen osaaja, teollisuudenalan kotimainen työllistäjä ja vaikuttaja. Valtaosa Suomen sementintarjonnasta tuotetaan Finnsementin Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla. Sementin lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia betonin seos- ja lisäaineita sekä kivirouheita.

HAKU | SIVUKARTTA

Finnsementti Oy
PL 115
Lars Sonckin kaari 16
02601 ESPOO
puh. 0201 206 200
info@finnsementti.fi