80-luku toi automaation ja pikaretken Afrikkaan

Sementtiteollisuus oli ensimmäisten joukossa 1980-luvulla automatisoimassa toimintojaan. Vuosikymmenen erikoisuuksiin kuuluvat betonitiet sekä sementin vienti Afrikkaan.
Paraisilla otettiin ensi askeleet automatisointiin jo 1970-luvulla. Sekä Paraisilla että Lappeenrannassa jatkettiin automatisointia 80-luvulla Valmetin toimittamalla digitaalisella järjestelmällä. Sen ansiosta sekä tuotannon että tuotteiden laatu koheni ja samalla kustannuksia säästyi huomattavasti.

Automaatio eteni huimasti Paraisilla edelleen 1980-luvun lopussa, jolloin koko raaka-aineiden käsittely ja uuniprosessi siirtyivät uudelle alustalle. Lohjan sementtitehtaan automaatioita kehitettiin yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kummankin kotimaisen sementtitehtaan automaatiojärjestelmät toimivat tavoitteiden mukaisesti. Tuotannon tehostamisen kääntöpuolena oli kuitenkin tarve vähentää työvoimaa.

Vuosikymmen lopussa Suomen talouden suhdanteet alkoivat ylikuumentua. Sementin kysynnän laskua yritettiin hillitä etsimällä uusia käyttökohteita. Jopa muutama betonitie rakennettiin. Tiehallitus haki betonista edullista vaihtoehtoa asfaltille ja betoniteitä tehtiin vielä vuosituhannen molemmin puolin. Betoni ei kuitenkaan kestänyt suunnitellusti talvea ja nastarenkaita.

Mielenkiintoinen episodi oli Partekin käynnistämä sementin vienti Afrikkaan. Myös norjalainen Norcem A/S oli samoissa aikeissa. Suomalais-norjalaisessa yhteistyössä perustettiin sementin pakkaus- ja jakeluyhtiö 1980. Pian kuitenkin selvisi, että sementin vienti Afrikkaan Suomesta ei kannata. Partekin omistamat sementtilaivat myytiin Nigeriaan ja ne siirtyivät Espanjan-reitille.